Terveellä koiralla elimistön säätelyjärjestelmät pyrkivät pitämään ruumiinlämmön hyvinkin tasaisena.

Terveellä koiralla elimistön säätelyjärjestelmät pyrkivät pitämään ruumiinlämmön hyvinkin tasaisena. Ympäristön lämpötilan noustessa lähelle ruumiinlämpöä pyrkii koira haihduttamaan ylimääräistä lämpöä läähättämällä ja kuolaamalla (ihmiset hikoilevat vastaavassa tilanteessa, koira hikoilee vain polkuanturoiden kautta). Kun ympäristön lämpö (kosteuden lisääntyminen vielä pahentaa tilannetta, koska se estää haihtumista) nousee lisää, ei edellä mainittu haihtuminen enää toimi, vaan ruumiinlämpö nousee. Se taas aiheuttaa aineenvaihdunnan kiihtymistä, mikä edelleen nostaa lämpöä. Syntyy siis noidankehä. Kun ruumiinlämpö ylittää 42 astetta, on hapenkulutus suurempi kuin sen saanti ja soluvaurioita alkaa syntyä eri puolille elimistöä -tällaisten koirien kuolleisuus on suuri.

Lämpöhalvauksen tyypillisiä oireeita ovat nopea läähätys, tihentyneet sydämen lyönnit, korkea peräsuolilämpö, tuijottava katse ja kirkkaanpunaiset suun limakalvot. Tilanteen pahetessa ääreispulssi tuntuu heikommin ja limakalvojen väri saattaa muuttua kalpeaksi tai harmahtavaksi – myös ripulia tai oksentelua ssaaattaa esiintyä. Loppuvaiheessa hengitys on pinnallista ja siinä on taukoja. Myös kouristuksia saattaa tulla ennen kuin koira menee tajuttomaksi ja kuolee.

Lämpöhalvauksen ensiapu pitää aloittaa heti. Koira pitää siirtää varjoon ja kastella viileällä vedellä sekä kuljettaa välittömästi lähimpään eläinlääkäriin. Matkallakin pitää huolehtia potilaan viilentämisestä – ts.kostuttaa viileällä vedellä mahdollisuuksien mukaan ja pitää auton kylmäilmapuhallin päällä haihtumisen lisäämiseksi ja ilman viilentämiseksi. Mikäli jääpusseja on saatavilla niitä kannattaa sijoittaa kaulalle ja takajalkojen väliin mutta ei suoraan ihoa vasten. Millään märällä kankaalla ei kannata peitellä koiraa, koska se estäisi viilentävää haihtumista.

Jos lämpöhalvaus on edennyt pitkälle, on elimistössä saattanut tapahtua palautumattomia muutoksia, jolloin eläinlääkärikään ei pysty pelastamaan koiraa. Vaikka potilas aluksi näyttäisi toipuvan hyvin, täytyy sen vointia seurata tavallista tarkemmin useita päiviä jälkeenkin päin (lämpöä pitää mittailla, virtsaamista ja ulostamista seurailla jne. Kaikki poikkeamat normaalista pitää raportoida eläinlääkärille. Lämpöhalvauksen seurauksena saattaa koiralle tullla esim. akuutti munuaisten vajaatoiminta tai maksavika. Verioksennusta ja verisiä ulosteitaa voi esiintyä. Suolistosta saattavat bakteerit päästä verenkiertoon ja aiheuttaa ns. septisen shokin. Veren hyytymishäiriöitä saattaa esiintyä. Aivoverenvuotoja, turvotusta ja aivoveritulppia ym aivovaurioita saattaa ilmaantua. Muitakin komplikaatioita saattaa ilmetä. Ennaltaehkäisy on ainoa tehokas tapa vähentää koirien kuolleisuutta lämpöhalvaukseen.

Ennaltaehkäisy:

-Älä jätä koiraa aurinkoisena kesäpäivänä autoon edes lyhyeksi aikaa. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei auta. Varjoon jätetty auto ei ehkä hetken kuluttua olekaan varjossa.

-Vältä koiran ylimääräistä urheiluttamista kuumalla säällä ja huolehdi riittävästä juottamisesta.

-Muista että hyvin nuoret ja hyvin vanhat koirat saattavat olla muita herkempiä lämpöhalvaukselle. Niin myös lyhytkuonoiset koirat

-Kuumalla säällä muista huolehtia, että koira pääsee varjoon ja saa riittävästi juotavaa