Ajankohtaista

7.6.2011

Koiran lämpöhalvauksesta (Pirkko Valmarin artikkeli  90-luvulta)

Terveellä koiralla elimistön säätelyjärjestelmät pyrkivät pitämään ruumiinlämmön hyvinkin tasaisena. Ympäristön lämpötilan noustessa lähelle ruumiinlämpöä pyrkii koira haihduttamaan ylimääräistä lämpöä läähättämällä ja kuolaamalla (ihmiset hikoilevat vastaavassa tilanteessa, koira hikoilee vain polkuanturoiden kautta). Kun ympäristön lämpö (kosteuden lisääntyminen vielä pahentaa tilannetta, koska se estää haihtumista) nousee lisää, ei edellä mainittu haihtuminen enää toimi, vaan ruumiinlämpö nousee. Se taas aiheuttaa aineenvaihdunnan kiihtymistä, mikä edelleen nostaa lämpöä. Syntyy siis noidankehä. Kun ruumiinlämpö ylittää 42 astetta, on hapenkulutus suurempi kuin sen saanti ja soluvaurioita alkaa syntyä eri puolille elimistöä -tällaisten koirien kuolleisuus on suuri.

Lämpöhalvauksen tyypillisiä oireeita ovat nopea läähätys, tihentyneet sydämen lyönnit, korkea peräsuolilämpö, tuijottava katse ja kirkkaanpunaiset suun limakalvot. Tilanteen pahetessa ääreispulssi tuntuu heikommin ja limakalvojen väri saattaa muuttua kalpeaksi tai harmahtavaksi - myös ripulia tai oksentelua ssaaattaa esiintyä. Loppuvaiheessa hengitys on pinnallista ja siinä on taukoja. Myös kouristuksia saattaa tulla ennen kuin koira menee tajuttomaksi ja kuolee.

Lämpöhalvauksen ensiapu pitää aloittaa heti. Koira pitää siirtää varjoon ja kastella viileällä vedellä sekä kuljettaa välittömästi lähimpään eläinlääkäriin. Matkallakin pitää huolehtia potilaan viilentämisestä - ts.kostuttaa viileällä vedellä mahdollisuuksien mukaan ja pitää auton kylmäilmapuhallin päällä haihtumisen lisäämiseksi ja ilman viilentämiseksi. Mikäli jääpusseja on saatavilla niitä kannattaa sijoittaa kaulalle ja takajalkojen väliin mutta ei suoraan ihoa vasten. Millään märällä kankaalla ei kannata peitellä koiraa, koska se estäisi viilentävää haihtumista.

Jos lämpöhalvaus on edennyt pitkälle, on elimistössä saattanut tapahtua palautumattomia muutoksia, jolloin eläinlääkärikään ei pysty pelastamaan koiraa. Vaikka potilas aluksi näyttäisi toipuvan hyvin, täytyy sen vointia seurata tavallista tarkemmin useita päiviä jälkeenkin päin (lämpöä pitää mittailla, virtsaamista ja ulostamista seurailla jne. Kaikki poikkeamat normaalista pitää raportoida eläinlääkärille. Lämpöhalvauksen seurauksena saattaa koiralle tullla esim. akuutti munuaisten vajaatoiminta tai maksavika. Verioksennusta ja verisiä ulosteitaa voi esiintyä. Suolistosta saattavat bakteerit päästä verenkiertoon ja aiheuttaa ns. septisen shokin. Veren hyytymishäiriöitä saattaa esiintyä. Aivoverenvuotoja, turvotusta ja aivoveritulppia ym aivovaurioita saattaa ilmaantua. Muitakin komplikaatioita saattaa ilmetä. Ennaltaehkäisy on ainoa tehokas tapa vähentää koirien kuolleisuutta lämpöhalvaukseen.

Ennaltaehkäisy:

-Älä jätä koiraa aurinkoisena kesäpäivänä autoon edes lyhyeksi aikaa. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei auta. Varjoon jätetty auto ei ehkä hetken kuluttua olekaan varjossa.

-Vältä koiran ylimääräistä urheiluttamista kuumalla säällä ja huolehdi riittävästä juottamisesta.

-Muista että hyvin nuoret ja hyvin vanhat koirat saattavat olla muita herkempiä lämpöhalvaukselle. Niin myös lyhytkuonoiset koirat

-Kuumalla säällä muista huolehtia, että koira pääsee varjoon ja saa riittävästi juotavaa

 

15.5.2011

Puutiaisista eli punkeista

Lemmikkien iholle voi tarttua puutiaisia lähes koko vuoden kylmimpiä talvikuukausia lukuunottamatta. Yleisimpiä ne toki ovat keväästä syksyyn, mutta onpa Suomessakin löydetty puutiainen koirasta jopa helmikuussa. Puutiaisen purema ei satu eikä kutise, joten pienen tumman pisteen näköinen puutiainen on hankala löytää koiran iholta ennen kuin se on aterioinut uhrinsa verellä useamman päivän, jolloin se lopulta muuttuu kahvipavun kokoiseksi harmaanrusehtavaksi pallukaksi. Lemmikit saavat itseensä herkästi suuriakin määriä puutiaisia liikkuessaan ruohikoissa ja pusikoissa. Sitä kautta ne saattavat helposti eksyä ihmisiinkin etsiessään kiinnittymispaikkaa. Koska puutiaiset saattavat kantaa ja levittää sekä lemmikeille että ihmisille vaarallisia tauteja kuten puutiaisaivokuumetta, borrelioosia, ehrlichioosia ja anaplasmoosia olisi erittäin tärkeää huolehtia puutiaistartuntojen ennaltaehkäisystä kaikilla koirilla ja ulkona liikkuvilla kissoilla.

Monet puutiaisten häätöön tarkoitetut valmisteet ovat kissoille myrkyllisiä, joten kissa- ja kissa+koiratalouksiin suosittelemme lähinnä fiproniilia sisältäviä valmisteita spot-on-valmisteena tai sprayna.Koirille on olemassa spot-on- valmisteina lisäksi mm. imidaklopridia ja/tai permetriiniä  ym.sisältäviä spot-on-valmisteita. Nämä antavat yleensä n. kk. pituisen suojan. Lisäksi on saatavissa mm. deltametriiniä sisältäviä pantoja, jotka antavat jopa 5-6kk suojan, mutta näyttäisivät aiheuttavan herkimmille koirille helpommin iho-ja allergisia reaktioita. Kullekin sopivan valmisteen valinnasta kannattaa keskustella farmaseutin tai eläinlääkärin kanssa. Käyttöohjeiden huolellinen noudattaminen on etenkin näiden valmisteiden kanssa hyvin tärkeää.

Koska mikään puutiaisten karkoitusaine ei toimi sataprosenttisesti, joutuu puutiaisia aina silloin tällöin poistamaan. Puutiaisen poistamiseksi ei tarvitse tulla eläinlääkärin vastaanotolle, vaan toimenpiteen voi hyvin suorittaa itse. Mitään rasvaa ei pidä käyttää, koska rasvaan tukehtuessaan puutiainen helposti "oksentaa" taudinaiheuttajia uhriinsa. Mikäli punkkipihtejä ei satu olemaan voi puutiaisen nyppäistä helposti myös sormin tarttumalla siitä kiinni mahdollisimman läheltä kärsää. Puutiaisen kärsä on anatomialtaan sellainen, että osa siitä jää käytännössä väkisinkin ihoon, eikä sitä tarvitse yrittää kaivaa pois. Puutiaisen poistamisen jälkeen iholle myös yleensä jää n. herneen kokoinen paukama, josta ei tarvitse välittää ja joka häviää pikku hiljaa ja erittäin harvoin tulehtuu.

 

14.3.2011

Facebook

Voit myös vierailla Facebook-sivullamme: Eläinlääkäri Tuusvet KY

5.3.2011

Tarvitsetko tilapäistä hoitajaa koirallesi?

Tuusvet eläinlääkäri Pirkko Valmari opasti tänään 4H-kerhon dogsitterkurssilaisille 3 tunnin ajan koiran terveystietoa ja ensiapua  koiransa Nyytin toimiessa "apuopettajana" koiran kuumeenmittauksessa, lääkitsemisessä,tutkimisessa  ym.Lisää tietoa dogsittereistä löydät: https://tuusula.4h.fi/palvelut/dogsitter/

28.2.2011

Kevättä rinnassa?

Kun valon määrä keväällä  lisääntyy, huomaa moni, että kissojen käytös muuttuu. Merkkauspissejä saattaa alkaa ilmestyä sopimattomiin paikkoihin ja ulos pitäisi välttämättä päästä. Uroskissojen reissut muuttuvat vaarallisiksi niille itselleen -matkat pitenevät ja tappeluvammoja ilmestyy. Tyttökissoja on moni erehtynyt luulemaan sairaiksi ensimmäisen kiiman ilmestyttyä -mistähän lienee tullut sanonta:"kuin kissa pistoksissa"?

Mikäli kissalle ei haluta jälkeläisiä onkin suositeltavinta leikata se, ettei se joudu turhaan kärsimään näistä oireistaan. Tavallisesti sekä tyttö- että poikakissat leikataan n.5-8 kk vanhoina. Paino saisi mielellään silloin olla yli 2 kg. Leikkauksessa poikakissalta poistetaan kivekset ja tyttökissalta munasarjat, koska juuri ne tuottavat hormonit, jotka aiheuttavat nuo hankalat oireeet.   Samasta syystä myös uroskoirilta voidaan poistaa kivekset. Narttukoirilta on perinteisessti ollut tapana poistaa sekä kohtu että munasarjat pelätyn ja yleisen märkäkohdun ennaltaehkäisemiseksi. Koska märkäkohtu kuitenkin on taustaltaan hormonaalinen, on viime aikoina alettu nuorilla nartuilla suosia myös pelkkää munasarjojen poistoa, jolloin voidaan selvitä pienemmällä leikkaushaavalla. On lisäksi havaittu, että mikäli narttukoiran steriloi ennen ensimmäistä juoksua on sillä nisäkasvainten riski vanhemmalla iällä lähes olematon. Myös ensimmäisen ja toisen juoksun välillä steriloiduilla riski on pieni, mutta toisen juoksun jälkeen leikatuilla riski on sama kuin leikkaamattomilla narttukoirilla.

 

27.12.2010

Uusi Vuosi ja raketit

Uudenvuoden raketit ovat kauhistus monelle koiralle. Rakettien ampumisen aikaan on syytä välttää ulkoilua mahdollisuuksien mukaan ja ulkoiluttaa koiraa vain hyvin varmistetussa hihnassa. Vieressä paukahtava raketti on saanut monta koiraa lähtemään paniikissa karkuteille. Jos koira kotonakin säikkyy ilotulitteiden ääniä ja välähdyksiä kannattaa itse kuitenkin käyttäytyä normaalisti ja tehdä normaaleita askareita, ettei koira saa vaikutelmaa että raketteja on syytä pelätä koska omistaja itsekin pelkää niitä. 

Jos ilotulitepelko on jo ehtinyt kehittyä, on muutamia keinoja joilla voi koittaa päästä siitä eroon. Ääniin totuttaminen on koiralle turvallisin keino, mutta vaatii sen verran aikaa, että siitä on apua vasta ensi vuoden Uudeksi Vuodeksi. Eläinläkäreiltä voi esim.kysyä CD-levyä, jossa on pelottavia ääniä ja käyttöohjeet totuttamiseen. Apteekista on reseptivapaasti saatavissa koiraa tyynnyttävää feromonia kaulapantaan imeytettynä tai haihduttimessa.Feromonin käyttö pitäisi kuitenkin mieluiten aloittaa ainakin n. 1-2 viikkoa ennen paukkeen alkamista.

Vakavimmissa tapauksissa joudutaan koirille antamaan rauhoittavia lääkkeitä. Niiden käyttö vaatii kuitenkin eläinlääkärillä käynnin terveystarkastuksineen ja tarkkoine ohjeistuksineen, koska kyse on PKV-lääkkeistä (keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, joiden määräämisessä on rajoituksia), joilla on myös mahdollisia haittavaikutuksia. Myös niiden annostus on yksilöllinen ja lääkitys olisi hyvä hankkia jo muutama päivä ennen paukkeen alkamista, jotta ehtii testata oman koiran reaktiota lääkkeeseen ennen Uutta Vuotta.

20.12.2010

Turvallista Joulua!

Seuraavassa muutamia "jouluisia syötäviä", jotka saattavat olla hengenvaarallisia koirille ja kissoille ja joita siksi pitäisi varoa:

- Koirat ja kissat ovat huomattavasti ihmisiä herkempiä suklaan sisältämille kofeiinille ja teobromidille. 10-kiloiselle koiralle jo reilu 100g tummaa suklaata tai 200g maitosuklaata voi aiheuttaa hengenvaaran!

-Ksylitoli saa koirilla aikaan voimakkaan insuliinin erityksen ja sitä kautta veren sokerin laskun, joka voi olla tappava. 5g ksylitolia 10-kiloiselle koiralle saattaa aiheuttaa akuutin maksavian. Ei tiedetä onko ksylitoli myrkyllistä kissoille.

-Viinirypäleet ja rusinat voivat aiheuttaa koirille ja kissoille äkillisen munuaisten vajaatoiminnan, jonka tarkkaa syytä ei tiedetä. Tutkijat ovat kuitenkin selvittäneet, että homeet, torjunta-aineet tai raskasmetallit eivät ole syynä. Myöskään viinirypäleen siemenet eivät ole myrkyllisiä. n.30 g rusinoita 10-kiloiselle koiralle on aiheuttanut akuutin munuaisvian, mutta turvallista annosta ei tiedetä. Tiedetään myös, etttä kaikki koirat ja kissat eivät ole yhtä herkkiä.

-Sipulit voivat aiheuttaa vakavan anemian sekä koirille että kissoille. Sipulin sisältämä n-propyl-disulfidi hajottaa punasoluja. On jopa raportoitu sipulijauhetta sisältäneen vauvanruuan aiheuttaneen myrkytyksen kissalle.

-Ylensyönti lievissä tapauksissa aiheuttaa vain mahanpuruja ja oksentelua, mutta vakavammissa tilanteissa pahimmillaan voi lemmikki joutua jopa leikkauspöydälle tai menehtyä. Lemmikit ovat herkkiä äkillisille ruokinnanmuutoksille, joten jouluherkkuja on syytä antaa säästeliäästi. Voimakkaasti turpoavat ja kaasuja muodostavat ruuat ovat tässä suhteessa vaarallisimpia, ja esim. kapearintaisilla koirilla voi seurauksena olla hengenvaarallinen mahalaukun kiertymä. Tavallista huomattavasti runsaampi rasvan määrä taas voi altistaa äkilliselle haimatulehdukselle, jonka ennuste on huono.

-Kuusenkoristeköynnökset saattavat houkutella kissoja ja koiria leikkimään ja syömään niitä. Ne saattavat syödä niitä esim. ruohon korvikkeena. Köynnös kuitenkin jumittuu suoleen ja repii sitä. Tällöin on erittäin suuri riski, että sitä ei saada kirurgisesti poistetuksi ennen kuin se on aiheuttanut korjaamatonta vahinkoa.

-Melkein kaikki joulukukat ovat jossain määrin myrkyllisiä, mutta harvoin kuitenkaan aiheuttavat vakavia myrkytyksiä lemmikeille. Joulutähti ei maineestaan huolimatta ole kovin myrkyllinen. Jouluruusu,tulppaani, hyasintti ja amaryllis ovat myrkyllisiä, samoin myös syklaamit ja atsaleat.

13.12.2010

Kennelyskästä:

Kennelyskä on yleisnimitys erilaisille koirien ylähengitysteiden infektioille (vrt.ihmisten flunssat). Näistä taudinaiheuttajista Parainfluenssaa ja Bordetella Bronchisepticaa vastaan Suomessa on saatavilla rokotteet, mutta muidenkin taudinaiheuttajien aiheuttamia usein lievempiä kennelyskiä esiintyy  . Epidemioita on usein kylmänä ja viileänä vuodenaikana etenkin suurten koiranäyttelyiden jälkeen.

Kennelyskä tyypillisimmillään alkaa voimakkaana kakomisena -ikäänkuin kurkkuun olisi juuttunut jotain, mutta myös lievempiä yskäoireita saattaa esiintyä. Normaalisti tauti paranee 1-2 viikossa. Mikäli se kestää pidempään, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Myös mikäli ruoka ei maistu yli vuorokauteen tai koiran yleistila on heikko pitäisi eläinlääkäriin olla yhteydessä. Sitä ennen olisi hyvä mitata koiran lämpö. Lämpö mitataan hyvin rasvatulla kuumemittarilla peräsuolesta ja koiran normaalilämpö on 38.0-39.0. Muutenkin taudin aikana varsinkin pennuilta on syytä seurata lämpöä päivittäin.

Kennelyskään ei ole sen kummemmin varsinaista lääkitystä kuin ihmisten flunssaankaan. Antibioottien käyttöä ei suositella paitsi komplisoituneissa tapauksissa ja jälkitautien yhteydessä. Tärkeää olisi välttää sellaisia tilanteita, jotka provosoivat yskänkohtauksia -ts esim. riehumista, kovaa juoksemista tai stressaavia tilanteita. Kävelylenkkien pitäisi olla vain niin pitkiä, että välttämättömät tarpeet saadaan hoidetuksi. Muiden koirien tapaamista tulisi välttää taudin leviämisen estämiseksi. Höyryttäminen vesihöyryllä saattaa helpottaa yskää. Varsinaisia yskänlääkkeitä suositellaan vain siinä tapauksessa, että yskiminen on niin voimakasta, että se estää koiraa tai omistajaperhettä nukkumasta. Yskiminen on elimistön oma keino päästä eroon taudinaiheuttajasta ja yskimisen estäminen saattaa siksi hidastaa paranemista. Ruokahalua voi koittaa parantaa antamalla ruoka lämmitettynä, jolloin koira haistaa aromit paremmin. Ruuan kostuttamisesta  saattaa myös olla hyötyä nestetasapainon kannalta.

 

13.12.2010

Muutoksia lemmikkien tuontiin ulkomailta:

Evira on tarkentanut ohjeitaan lemmikkien maahantuonnista. Enää ei esim. näyttelymatkoille voi heisimatolääkitystä antaa Suomessa, vaan se tulee antaa kohdemaassa tai läpikulkumaassa eläinlääkärin toimesta.


https://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/tuonti_ja_vienti/eu-jasenmaat__norja_ja_sveitsi/koirat__kissat_ja_fretit/